Miehikkälän Kunta

Pitkäkoski

Pitkäkosken kylä muodostuu neljästä osa-alueesta; Laajanpohjasta, Kalliokoskesta, Pitkäkoskesta ja Kylmälästä. Pitkäkosken kylää halkoo kaunis jokimaisema, jonka varrella on historian havinaa. Yläjuoksulla on vielä havaittavissa merkkejä keisarin aikaisesta puutarhasta kauniin Kotijärven rannalla. Kun matkaa jatkaa jokea alas, löytyy vanhan lasitehtaan rauniot, josta muistuttamassa on muistomerkki tien varressa.

Kylmälää halkoo Salpalinjan panssarikiviesteet ja maastoon kätkeytyy myös bunkkereita ja taisteluhautoja.

Pitkäkoskella sijaitsee Suomen kolmanneksi vanhin sahapaikka. Alkujaan saha on perustettu 1720-luvulla. Sahan paikasta ja rakennusoikeudesta riideltiin aikanaan sitkeästi, mutta lopullisesti saha sijoitettiin Pitkäkoskelle 1738. Perustajana tuolloin oli Haminalainen suurkauppias ja kartanonomistaja Jobst Dobbin. Tämän jälkeen sahalla on ollut useita omistajia ja Väinö Vuorela osti sahan ja voimalaitoksen itselleen 1940 luvulla. Väinö Vuorelan aikana saha on työllistänyt parhaimmillaan 75 henkilöä. 50-luvulla hinnat putosivat ja sahatoiminta hiipui. Voimalaitos jatkoi toimintaa ja sahan tilalle perustettiin 50-60 luvun taitteessa mylly. Myllyn toiminta jatkui aina 2000 luvulle saakka ja voimalaitos tuottaa sähköä vielä tänäkin päivänä.

Pitkäkosken sahalaitoksen vieressä on toiminut Vuorelan liikenteen varikko jo vuodesta 1939.

Pitkäkoskella toimii oma kylätoimikunta, urheiluseura Kisailijat, metsästysseura sekä maamiesseura. Kylän kokoontumispaikkana on Koskipirtti, jota voi myös vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin.