Muistomerkit

Miehikkälässä on useita muistomerkkejä, jotka osaltaan kertovat kunnan rikkaasta historiasta. Muistomerkit ovat osoitus kylätoimikuntien, yhdistysten ja kunnan aktiivisesta toiminnasta sekä arvostuksesta menneitä sukupolvia kohtaan.
Tarkempaa tietoa muistomerkkien sijainnista saa Miehikkälän kunnalta, puh. (05) 74 901.

Sinisen prikaatin muistomerkki

Muistomerkki sijaitsee koulukeskuksen pihalla. Vuolukivisen muistomerkin on suunnitellut Prikaatin jäsen Jaakko Hänninen ja sen on toteuttanut Sinisen Prikaatin muistosäätiö. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1990. Paljastuspuheen piti silloinen Prikaatin puheenjohtaja Kai Korte. Säätiön edustajat käyvät vuosittain laskemassa muistomerkille seppeleen Krivin taistelun vuosipäivänä 6. helmikuuta.

Linnoituspataljoona 3:n aseveljien muistomerkki

Muistomerkki sijaitsee Salpalinja-museolla. Muistomerkkinä on yksi Salpalinjan estekivistä, johon on kiinnitetty laatta. Muistomerkin on suunnitellut ja toteuttanut LinP 3:n aseveljet. Muistomerkki on pystytetty vuonna 1991.

III/JR 24:n muistomerkki

Muistomerkki sijaitsee Muurikkalan kylässä. Muurikkalan maastossa käytiin v.1941 taistelu, jossa kaatui kaksikymmentä suomenruotsalaista jalkaväkirykmentti 24:n miestä. Muistomerkki on pystytetty Muurikkalan vanhan rajavartioston tuntumaan Loviisan pormestari Sven Hardingin aloitteesta vuonna 1969.

JR 3:n ehtoolliskivi

Ehtoolliskivi sijaitsee Savanjärvellä. Osa ennen jatkosotaa Miehikkälässä koulutuksessa olleista varusmiehistä suoritti koulutuksen aikana rippikoulun. Sodan syttyminen keskeytti kuitenkin konfirmaatiotilaisuuden Miehikkälän kirkossa 25. kesäkuuta 1941. Ehtoollinen jaettiin tämän kiven päältä 3. heinäkuuta 1941 taistelujen ollessa jo käynnissä.
Laatta kiinnitettiin Sinisen Prikaatin muistosäätiön toimesta Miehikkälän kotiseutujuhlan yhteydessä vuonna 1986. Juhlassa oli mukana myös kaksi sodan aikaan ehtoolliseen osallistunutta rippikoululaista.

Lista 1:n vankien muistolaatta

Muistolaatta sijaitsee Suur-Miehikkälässä. Miehikkälässä sijaitsi vuosina 1945 – 47 varavankila, jossa säilytettiin liittoutuneiden valvontakomission käskystä välirauhansopimuksen 13. artiklan nojalla pidätettyjä Lista 1:n vankeja. Laatta on paljastettu vuonna 1987 Miehikkälän kunnan 100-vuotisjuhlien yhteydessä Miehikkälän kunnan aloitteesta. Paljastuspuheen piti valtuuston puheenjohtaja Jarmo Lappi.

Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki

Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki sijaitsee Suur-Miehikkälässä. Osa Miehikkälän pitäjästä on lahjoitusmaata. Venäjän vallan aikana keisarinna Katariina Suuri lahjoitti suosikeilleen maa-alueita. Tuohon aikaan talonpojat eivät omistaneet maatansa, vaan joutuivat suorittamaan päivätöitä maanomistajille sekä luovuttamaan veroina erilaisia maataloustuotteita. Miehikkälän lahjoitusmaa-aika oli vuosina 1790 ̵; 1877. Sen jälkeen valtio lunasti maat ja luovutti ne talonpojille.
Muistomerkki paljastettiin Miehikkälän 100-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1987. Siinä on yhtä monta kiveä kuin oli lahjoitusmaatiloja. Muistomerkin on suunnitellut ja toteuttanut Suur-Miehikkälän kylän työryhmä. Laatassa on opettaja Emil Holmströmin runo.

Kalliokosken Lasitehtaan muistomerkki

Muistomerkki sijaitsee Pitkäkoskella. Miehikkälässä toimi lasitehdas vuosina 1861-1931. Tehtaan perusti silloinen lahjoitusmaanomistaja Apollon Alftan. Lasitehdas valmisti ikkunalasia, joka oli niin hyvälaatuista, että se sai useita palkintoja ulkomaita myöten.
Vaikka lasinpuhaltajat olivat saksalaisia ja ruotsalaisia, niin tehdas työllisti myös paikkakunnan väkeä erilaisissa kuljetus- ja lämmitystöissä sekä myös tehtaan maatilan töissä.
Muistomerkki pystytettiin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan ja Pitkäkosken kylätoimikunnan toimesta vuonna 1991. Suunnittelutyöryhmässä oli molempien tahojen edustus. Koristevalu- ja metallityöt ovat Veikko Krouvin ja Pekka Seppälän käsialaa.

Talvisotaan lähteneiden muistolaatta

Muistolaatta on nuorisotalo Kiwin seinässä. Miehikkälän miehet kokoontuivat sotaan lähtemiseksi silloisen seurantalon, nykyisen nuorisotalo Kiwin, pihalle syksyllä vuonna 1939. Talvi- ja jatkosodassa kaatui 177 miehikkäläläistä. Laatta on paljastettu vuonna 1997 itsenäisyysjuhlan yhteydessä. Aloite muistolaatan tekoon tuli paikallisilta veteraaneilta. Laatta toteutettiin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan toimesta ja sen valmisti Veikko Krouvi.

Muistomerkki Karjalaan jääneiden vainajien muistolle

Muistomerkki sijaitsee Miehikkälän kirkon edustalla. Aloite muistomerkin tekemiseksi tuli luovutetun alueen karjalaisilta. Muistomerkin suunnitteli Lauri Nikunen ja se paljastettiin vuonna 1990.

Lähtöasema -muistomerkki

Muistomerkki sijaitsee Hyvinvointikeskus Kunilan edustalla. Muistomerkki on pystytetty Kaakonkulman – Virolahden ja Miehikkälän – evakkojen muistoksi. Muistomerkin ovat suunnitelleet yhdessä miehikkäläläiset Terttu Ravi ja Risto Pesu. Kiven on lahjoittanut Raimo Koskimies. Reliefin on valmistanut Risto Pesu. Tekstilaatan on valmistanut Roseprint Haminasta. Muistomerkin juurella on pienet kivet, jotka kuvaavat miehikkäläläisten vuoden 1944 evakkopaikkoja: Piikkiö, Tarvasjoki, Marttila, Paimio, Pöytyä, joista kivet on myös noudettu. Muistomerkki paljastettiin vuonna 2017.

Rauhan rakentajat -muistomerkki

Muistomerkki sijaitsee Salpalinja-museolla. Rauhan rakentajat –muistomerkki on suomalaisten rauhanturvaajien kunnianosoitus ja kiitos sotavuosina Suomea puolustaneille naisille ja miehille. Aloitteen muistomerkistä teki Kymenlaakson Rauhanturvaajat Ry, joka pyysi hankkeeseen mukaan myös Suomen Rauhanturvaajaliiton. Muistomerkin suunnittelusta ja pystytyksen taiteellisesta johdosta vastasi Kalle Räinä. Muistomerkin kivet on louhittu E18 moottoritietyömaalta Haminasta Salpa-aseman pääaseman ja sen tukilinjan Hamina-Taavetti –linjan väliltä. Muistomerkki paljastettiin vuonna 2013.

Muurolan Myllyvuoren ilmavalvontatornin muistolaatta
Hurttalan Haasiakankaanmäen ilmavalvontatornin muistolaatta
Saivikkalan Taarinvuoren ilmavalvontatornin muistolaatta
Muistolaatat ovat viime sotien aikana palvelleiden ilmavalvontalottien ja veteraanien työn kunnioittamiseksi. Aloitteen muistolaatoista teki Kaakonkulman Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Terttu Ravi, avustajana taitelija Veijo Huopainen. Kaikkien iv-tornien muistolaatat paljastettiin vuonna 2009.