Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 27.11.2019/Pykälä 107

Tekninen lautakunta	§ 109	03.10.2018
Miehikkälän kunnanhallitus	§ 119	08.10.2018
Tekninen lautakunta	§ 107	27.11.2019

 

Lausunto maakuntakaavasta, Miehikkälä

 

100/41.411/2016, 83/41.411/2016

 

Tela 03.10.2018 § 109

 

Kymenlaakson maakuntakaava 2040 kaavaluonnosaineisto on julkisesti nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 62 § mukaisesti 27.8.-7.10.2018 välisen ajan. Aineisto on nähtävillä Kymenlaakson Liiton kotisivuilla osoitteessa www.kymenlaakso.fi Liitto pyytää lausuntoa maakuntakaavaluonnoksesta ja valmisteluaineistosta 7.10.2018.

 

 

Kymenlaaksolle on laajan yhteistyön pohjalta laadittu kokonaismaakuntakaava. Maakuntakaava on nimeltään Kymenlaakson maakuntakaava 2040 ja se sisältää kaikki maankäyttömuodot ja kaikki maakuntakaavan osa-alueet. Tullessaan lainvoimaiseksi kokonaismaakuntakaava kumoaa aiemmat vaihemaakuntakaavat (5 kpl).

 

 

Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavan keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elin- ja toimintaympäristölle ja sitä kautta vahvistaa Kymenlaakson kilpailukykyä.

 

Maakuntakaavalla kehitetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta sekä tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen ekotehokkuutta. Kaavan laadinnassa on pyritty löytämään vastauksia niihin kysymyksiin, joita eri toimijat ja sidosryhmät ovat maakuntakaavalle esittäneet. Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen maakunnalliset alueidenkäytön intressit - niin elinkeinoelämän, asukkaiden kuin myös rakennetun- ja luonnon-ympäristön näkökulmasta.

 

 

Kokonaismaakuntakaavan tavoite on myös parantaa kaavan selkeyttä ja luettavuutta, korostaa maakuntakaavan strategisuutta sekä kehittää maakuntakaavan esitystapoja.

 

Avainteemoja ovat mm. Kymenlaakson yhdyskunta- ja taajamarakenne, viherrakenne ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen sekä elinkeinoelämän tarpeet.

 

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on maakuntakaavan laadinnassa panostettu asioiden laaja-alaiseen selvittämiseen ja sidosryhmäyhteistyöhön.

 

 

Kymenlaakson maakuntahallitus on hyväksynyt 12.12.2016 maakuntakaavan tavoiteasiakirjan, Kymenlaakson maakuntakaava 2020 - tavoitteena toimiva ja kestävä Kymenlaakso. Tavoiteasiakirjassa on asetettu kokonaismaakuntakaavatyön tavoitteet ja suuntaviivat.

 

 

Tavoiteasiakirjassa on asetettu yleisiä tavoitteita ja läpileikkaavia teemoja. Läpileikkaavina teemoina ovat maakuntakaavan strategisuuden korostaminen, kaavamerkintöjen yksinkertaistaminen ja digitaalisen kaava-aineiston kehittäminen. Lisäksi teemakohtaiset tavoitteet esitetään asiakokonaisuuksittain jaettuna kahdeksaan kokonaisuuteen:

 

taajama- ja keskustarakenne, viherrakenne, matkailu, kulttuuri- ja luonnonperintö, luonnonvarat, tekninen huolto, liikenne ja erityiskohteet. Maakunnan kilpailukyky on sisäänkirjoitettuna kaikissa teemoissa.

 

 

Kaavaratkaisuna maakuntakaava on ns. kokonaismaakuntakaava, joka sisältää maakunnan kokonaisuudessaan ja jossa käsitellään kaikki maakuntakaavan osa-alueet. Tullessaan lainvoimaiseksi kokonaismaakuntakaava kumoaa aiemmat vaihemaakuntakaavat.

 

Kaava-alue on Kymenlaakson maakunta, johon kuuluu 1.1.2019 alkaen 6 kuntaa: Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti.

 

 

Mitoitus; maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Kaavan keskeinen tarkoitus on ohjata Kymenlaakson yhdyskuntarakenteen kehittymistä toimivana, taloudellisena ja kestävänä.

 

 

Maakuntakaavan mitoituksellinen perusta on kaavassa asetettu väestö- ja työpaikkasuunnite. Maakuntakaavan ns. kaavallinen väljyys mahdollistaa kuitenkin suunnitteesta poikkeavan kehityksen ja tarjoaa vaihtoehtoja yhdyskuntarakenteen kehittämiselle.

 

 

Pääsääntö maakuntakaavoituksen ohjausvaikutuksesta alempiasteiseen kaavoitukseen on esitetty maankäyttö- ja rakennuslain 32.1 §:ssä: "Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi".

 

Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaava on siten yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka jättää paikalliset alueidenkäyttöä koskevat kysymykset alempiasteisen kaavoituksen ratkaistaviksi.

 

 

Maakuntakaavassa käytetyt alueen ominaisluonnetta kuvaavat merkinnät, kuten kulttuurimaisemat tai arvokkaat harjut, eivät kumoa samalle alueelle aluevarausmerkinnöin osoitettua käyttötarkoitusta.

 

Nimityksensä mukaisesti ominaisuusmerkinnät osoittavat jotakin alueen erityisominaisuutta, jonka vaalimiseksi annettu suunnittelumääräys tulee ottaa huomioon suunniteltaessa alueelle aluevarausmerkinnän mukaista maankäyttöä.

 

 

Maakuntakaava on joustava. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua. Edellytyksenä on, että maakuntakaavan keskeiset tavoitteet eivät vaarannu. Maakuntakaavan tavoitteet on turvattava samassa kaavassa, jossa maakuntakaavan ratkaisusta poiketaan.

 

 

Maakuntakaavassa esitetyn käyttötarkoituksen muuttaminen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on mahdollista edellyttäen, että uusi käyttötarkoitus toteuttaa maakuntakaavan tavoitetta.

 

 

Maakuntakaavassa esitetyn ratkaisun kanssa ristiriitainen kaavaratkaisu alempiasteisessa kaavoituksessa ei ole mahdollinen ilman maakuntakaavan muuttamista.

 

Myös maakunnallisesti tai seudullisesti vaikuttavan uuden kaavaratkaisun esittäminen vain alempiasteisessa kaavoituksessa synnyttää ristiriitatilanteen maakuntakaavan kanssa.

 

 

Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella muutoin kuin näiden kaavojen muuttamista koskevien vaikutusten osalta. Maakuntakaava voi kuitenkin vaikuttaa alempiasteisen kaavan muuttamistarpeeseen. Esimerkiksi alempiasteisessa kaavassa oleva ristiriita maakuntakaavassa esitettyjen valtakunnallisten alueiden- käyttötavoitteiden kanssa osoittaa, ettei alempiasteinen kaava ole enää ajan tasalla.

 

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 33.1 §:n mukaan maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Kun kaava saa lainvoiman, tulee rakentamisrajoitus automaattisesti voimaan näillä alueilla. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavamääräyksellä supistaa tai laajentaa. Kohdemerkinnöillä osoitettuihin yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen aluevarauksiin ei kuitenkaan sisälly rakentamisrajoitusta.

 

 

Kohteina osoitettujen alueiden toteutumisen turvaamisen ei ole katsottu edellyttävän rakentamisrajoitusta, koska ne ovat osittain jo olemassa olevia, kaikki ovat pinta-alaltaan pieniä ja niiden tarkka sijainti ja laajuus voidaan määritellä vasta yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa suhteessa muuhun ympäröivään maankäyttöön.

 

 

Alueen ominaisluonnetta kuvaavalla merkinnällä osoitetut alueet, kuten kulttuurimaisemat, eivät ole suojelualueita eikä rakentamisrajoitus koske niitä.

 

 

Rakentamisrajoituksen kohdealueilla ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että maakuntakaavan toteutuminen vaikeutuu. Rakentamisrajoitus on kuitenkin ehdollinen. Jos rakennusluvan epäämisestä aiheutuu hakijalle huomattavaa haittaa, lupa on myönnettävä, ellei kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Suojelualueilla lunastus- tai korvausvelvollinen yhteisö on yleensä valtio. Virkistys- ja suojelualueilla maakuntakaavan toteutuminen saattaa vaikeutua suhteellisen vähäisenkin rakentamisen johdosta. Toisaalta on huomattava maakuntakaavan aluevarausten yleispiirteisyys. Harkinnassa tulee ottaa huomioon myös aluevarauksen luonne ja hankkeen sijainnin ohjauksen mahdollisuus. Mikäli hakijalle aiheutuu rakennusluvan epäämisestä huomattavaa haittaa, on lupa rakentamiseen edellä mainituin edellytyksin myönnettävä. Haitan arvioinnissa otetaan luonnollisesti huomioon vain sellainen este rakentamiselle, joka johtuu nimenomaan maakuntakaavasta. Mikäli rakentaminen olisi estynyt, vaikka maakuntakaava ei olisikaan voimassa, kyseessä ei ole maakuntakaavasta aiheutuva este.

 

 

Maakuntakaavan valkoisiksi jätetyille alueille ei ole todettu mitään valtakunnallisesti, maakunnallisesti eikä seudullisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Siksi niille ei ole maakuntakaavassa osoitettu mitään aluevarausmerkintää. Alueet ovat enimmäkseen maa- ja metsätalousalueita maaseudulla ja saaristossa. Maakuntakaavan koko suunnittelualuetta koskevat suunnittelumääräykset koskevat myös valkoisia alueita. Valkoisten alueiden käytöstä päättäminen jää paikalliselle tasolle, kunnalle. Kunta voi sijoittaa näille alueille mitä tahansa paikallista toimintaa.

 

Maakuntakaavan muut merkinnät voivat kuitenkin ohjata kunnan päätöksiä, jotka koskevat valkoisten alueiden käyttöä. Maakuntakaavassa voidaan osoittaa myös valkoisille alueille alueen ominaisluonnetta kuvaavia merkintöjä, kuten kulttuurimaisemia tai arvokkaita harjuja tai kallioalueita. Tällöin kunnan on alueen käytöstä päättäessään otettava huomioon alueen ominaisluonnetta kuvaava merkintä siihen liitettyine suunnittelumääräyksineen.

 

Kunnan suunnittelun vapautta näillä alueilla rajoittaa myös hankkeen tai suunnitelman alueellinen merkittävyys. Kunta ei voi osoittaa valkoiselle alueelle seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävää toimintaa ilman maakuntakaavan muutosta. Alueellisen merkittävyyden määrittely on yleensä selkeää. Maakunnallisten ja seudullisten suunnittelutarpeiden ja ratkaisujen peruspiirteenä on, että ne koskevat samanaikaisesti koko maakuntaa tai sen laajahkoa osa-aluetta eli seutua. Tyypillisiä esimerkkejä ovat suuret infrastruktuurihankkeet, useamman kunnan asukkaita palvelevat laitokset ja mittavat maa-ainesten tai turpeen ottoalueet.

 

Paikallisten asuin- tai työpaikka-alueiden koolle ei ole selvää ylärajaa. Seudullinen merkitys alkaa toteutua esimerkiksi siinä tapauksessa, että alueen rakentuminen lisää huomattavasti kuntien välistä henkilö- tai tavaraliikennettä.

 

 

Kaakon kaksikon alueelta on merkitty suojeltavaksi alueeksi tai rakennukseksi seuraavat:

 

 

Harjun oppimiskeskus, Virolahden graniittilouhokset, Virolahden kirkko ja kivisakasti, Kotiseutumuseo ent. kansakoulu, Pyterlahden kartanoalue ja Miehikkälän kirkko.

 

 

Koko maakuntakaava-alueelle annetut suunnittelumääräykset koskevat myös alueita, joihin maakuntakaavassa ei kohdistu mitään muuta merkintää (maakuntakaavan valkoiset alueet).

 

Rantojen käyttöön liittyvä määräys tähtää vapaiden rantojen säästämiseen. Määräys ohjaa kuntien rantayleiskaavoitusta turvaamaan riittävät yhtenäiset vapaat ranta-alueet. Voimassa olevat ranta-osayleiskaavat ja ranta-asemakaavat kattavat jo suurimman osan Kymenlaakson rakentamiseen soveltuvista rannoista. Maakuntakaavan ohjausvaikutus kohdistuu aiemmin kaavoittamattomiin rantoihin, voimassa olevien kaavojen alueille ainoastaan niitä muutettaessa. Voimassa olevien kaavojen rakentamispaikkoja ei maakuntakaavan määräys vähennä.

 

 

Alueiden yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa sekä alueiden kehittämissopimuksia ja kuntien tontinluovutussopimuksia laadittaessa selvitetään, voidaanko esitetyillä ratkaisuilla edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa. Mahdolliset tuulivoima-alueet toteutuvat kuntakaavoituksen kautta yleis- ja asemakaavoilla. Vaelluskaloja koskeva ohjausvaikutus kohdistuu kuntakaavoitukseen sekä kaikkiin niihin viranomaisiin ja toimijoihin, joiden toimialaan kuuluvat kalastukseen ja kalakantojen hoitoon liittyvät asiat. Vaelluskalat tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon kaikissa näihin liittyvissä suunnitelmissa ja hankkeissa. Kalojen kulkumahdollisuuksia parannetaan rakennetuissa joissa ja edistetään potentiaalisten lisääntymisalueiden käyttöönottoa esimerkiksi kalateiden, uomien vesittämisen ja perattujen koskien kunnostamisen avulla.

 

 

Vähittäiskaupan suuryksiköiden seudulliset alarajat ohjaavat kuntien kaavoitus- ja rakennustoimintaa. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen.

 

 

Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on koko Kymenlaaksossa 4 000 k-m².

 

 

Vaalimaan alueelle on merkitty rk RAJAPALVELUIDEN JA -KAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE. Merkinnällä osoitetaan alueet joihin kohdistuu vähintään maakunnallisia valtakunnan rajan toimintojen kehittämistarpeita. Alueelle palveluja sijoitettaessa tulee palvelutarjonnassa, mitoituksessa ja tarkemmassa sijoituksessa varmistaa seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen ja varmistaa, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä palvelujen saavutettavuutta seudun muissa osissa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava raja-alueen toimintojen kehittämistarpeet ja sovitettava ne Suomen huomattavimman maaraja-aseman ympäristön laatuvaatimuksiin.

 

Alueen suunnittelumääräys:

 

kma_r VÄHITTÄIS- JA RAJAKAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE

 

Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan kohdealueet, joilla on rajakaupan ominaispiirteitä. Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmistaa rajan toiminnan kannalta oleellisen viranomaistoiminnan, liikenteen ja muiden alueen palveluiden yhteensovittaminen.

 

 

 

Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a §:ssä tarkoitettuja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100.000 k-m². Jos alue on noin 80 % toteutunut (80 000 k-m²) ja selvityksiin perustuen voidaan osoittaa tuleva kaupan rakentamisen merkittävä lisätarve, niin kerrosala voidaan ylittää korkeintaan 50 % (50 000 k-m²).

 

 

Toinen merkittävä kohde on salpalinja, joka on merkinnällä sm_2 SALPALINJA. Merkinnällä osoitetaan alue, jolla sijaitsee Salpalinja-linnoitusketjun rakenteita. Ympäröivän alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon suojeltujen rakenteiden historiallinen arvo.

 

 

 

Koko kaakonkulman alueen kehittymisen painopiste on Vaalimaan raja-alueen kehittymisessä. Valtion toimesta alueeseen ja tieyhteyteen on panostettu valtavasti. Tästä syystä on käsittämätöntä miten yksisilmäisesti ministeriössä katsotaan Vaalimaan alueen kehitystä niinsanotusti peruutuspeiliin.

 

2040 tähtäävässä kaavaratkaisussa tulisi katse kääntää rohkeasti tulevaisuuteen, ja osoittaa Vaalimaalle Virolahden kunnan aiemmin esittämä 300.000 k-m²:n rakennusoikeus vähittäiskaupan suuryksiköille ja muille ajanvietetoiminnoille.

 

 

Valmistelija: tekninen johtaja Markku Uski, puh. 050 389 2150.

 

Teknisen johtajan ehdotus

Lautakunta esittää Virolahden ja Miehikkälän kunnanhallituksille, että kunnanhallitukset antavat maakuntakaavan luonnoksesta seuraavansisältöisen lausunnon:

 

 

2040 tähtäävässä maakuntakaavaratkaisussa tulisi katse kääntää rohkeasti tulevaisuuteen, ja osoittaa Vaalimaalle Virolahden kunnan aiemmin esittämä 300.000 k-m²:n rakennusoikeus vähittäiskaupan suuryksiköille ja muille ajanvietetoiminnoille.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

_______

Khall 08.10.2018 § 119

 

 

 

Kunnanjohtajan ehdotus

Kunnanhallitus päättää teknisen lautakunnan esityksestä poiketen antaa Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 luonnoksesta seuraavan lausunnon:

 

 

Kunnanhallitus esittää, että Miehikkälän kirkonkylällä pitää olla maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta tarkoittava kaavamerkintä (pieni c). Kirkonkylä on rakentunut kuntakeskukseksi, josta löytyy hallintoon, palveluihin ja kauppaan liittyviä toimintoja. Suunnitteluratkaisun perusteissa esitetään, että pienet keskustat täydentävät maakunnan keskustaverkon, joten Miehikkälän kuntakeskuksen pitäisi olla luonnollisesti merkittynä tällä kaavamerkinnällä. Kuntakeskuksen palveluja käyttää kuntalaisten lisäksi myös suuri määrä vapaa-ajan asukkaita. Kyseessä on kuitenkin ennen muuta taajamaa profiloiva merkintä, joka vaikuttaa siihen miten eri maakunnan pienet taajamat kehittyvät. Merkinnän puuttuminen kuntakeskukselta voi vaikuttaa merkittävästi kunnan elinkeinopolitiikkaan ja taajaman väestölliseen kehittymiseen.

 

 

Kunnanhallitus kiinnittää huomion myös matkailupalvelujen alueena merkittyihin kohteisiin ja alueisiin (rm ja RM kaavamerkinnät). Miehikkälän kunnan alueella merkintä on luonnoksessa ainoastaan Salpalinja-museolla. Kunnanhallitus esittää, että matkailupalvelujen alueiksi tulisi myös merkitä K-Vizitin alue Suur-Miehikkälässä sekä Savan alue. Molemmat alueet on merkitty Kotka-Haminan seudun strategiseen yleiskaavaan matkailupalveluiden alueiksi. Alueet soveltuvat hyvin maakunnallisesti merkittävien matkailupalvelujen tuottamiseen, joten niiden pitäisi olla merkittynä myös maakuntakaavaan. Kaavamerkinnällä varmistettaisiin se, että alueiden kehittymiselle ei ole tulevaisuudessa mitään kaavoituksellisia esteitä.

 

 

Maakuntakaavan 2040 kylätarkastelussa on Suur-Miehikkälän kylän kohdalla virheellisesti mainittu "Ei kaupallisia palveluita", vaikka kylässä on kauppa.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

Tela 27.11.2019 § 107

Kymenlaakson maakuntakaava 2040 on kokonaismaakuntakaava, joka saadessaan lainvoiman kumoaa kaikki kaava-alueen aiempien maakuntakaavojen kaavamerkinnät ja niihin liittyvät suunnittelumäärä- ykset. Maakuntakaavan 2040 kaava-alue kattaa koko Kymenlaakson lukuun ottamatta Iitin kunnan aluetta, johon jää voimaan aiemmat voimassa olevat maakuntakaavat. Iitin kunta siirtyy Päijät-Hämeen maakuntaan.

 

 

Nyt esillä olevasta Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta pyydetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 § mukaisesti lausuntoja viranomaisilta ja yhteisöiltä. Kirjalliset lausunnot maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta tulee jättää 29.11.2019 mennessä. Maakuntaliitolle on ilmoitettu, että Miehikkälän ja Virolahden kunnanhallitukset käsittelevät lausunnot 9.12.2019 kokouksissaan.

 

Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 ehdotus tulee julkisesti nähtäville kevään 2020 aikana, jolloin kaikkien maakuntakaavasta kiinnostuneiden on mahdollista jättää muistutuksia kaavaehdotuksesta. Lisäksi nähtävillä oloajan ulkopuolella on maakuntakaavasta mahdollista jättää palautetta jatkuvasti avoinna olevan maakuntakaavan 2040 palautekanavan kautta.

 

 

 

Miehikkälän kunnanhallitus antoi kokouksessaan 8.10.2018 § 119seuraavan lausunnon:

 

"Kunnanhallitus esittää, että Miehikkälän kirkonkylällä pitää olla maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta tarkoittava kaavamerkintä (pieni c). Kirkonkylä on rakentunut kuntakeskukseksi, josta löytyy hallintoon, palveluihin ja kauppaan liittyviä toimintoja. Suunnitteluratkaisun perusteissa esitetään, että pienet keskustat täydentävät maakunnan keskustaverkon, joten Miehikkälän kuntakeskuksen pitäisi olla luonnollisesti merkittynä tällä kaavamerkinnällä. Kuntakeskuksen palveluja käyttää kuntalaisten lisäksi myös suuri määrä vapaa-ajan asukkaita. Kyseessä on kuitenkin ennen muuta taajamaa profiloiva merkintä, joka vaikuttaa siihen miten eri maakunnan pienet taajamat kehittyvät. Merkinnän puuttuminen kuntakeskukselta voi vaikuttaa merkittävästi kunnan elinkeinopolitiikkaan ja taajaman väestölliseen kehittymiseen.

 

 

Kunnanhallitus kiinnittää huomion myös matkailupalvelujen alueena merkittyihin kohteisiin ja alueisiin (rm ja RM kaavamerkinnät). Miehikkälän kunnan alueella merkintä on luonnoksessa ainoastaan Salpalinja-museolla. Kunnanhallitus esittää, että matkailupalvelujen alueiksi tulisi myös merkitä K-Vizitin alue Suur-Miehikkälässä sekä Savan alue. Molemmat alueet on merkitty Kotka-Haminan seudun strategiseen yleiskaavaan matkailupalveluiden alueiksi. Alueet soveltuvat hyvin maakunnallisesti merkittävien matkailupalvelujen tuottamiseen, joten niiden pitäisi olla merkittynä myös maakuntakaavaan. Kaavamerkinnällä varmistettaisiin se, että alueiden kehittymiselle ei ole tulevaisuudessa mitään kaavoituksellisia esteitä.

 

 

Maakuntakaavan 2040 kylätarkastelussa on Suur-Miehikkälän kylän kohdalla virheellisesti mainittu "Ei kaupallisia palveluita", vaikka kylässä on kauppa."

 

 

Maakuntahallitus on antanut Miehikkälän lausunnosta seuraavan vastineen:

 

 

"Maakuntakaavan taajamarakenteen ratkaisut perustuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja sen eheyttämiseen. Maakuntakaava perustuu maakuntahallituksen hyväksymään väestö- ja työpaikkasuunnitteeseen 2040. Maakuntakaavan taustaksi tehdyssä Kymenlaakson yhdyskunta- ja taajamarakenteen vaihtoehdot selvityksessä todetaan Miehikkälän kirkonkylästä seuraavaa: Miehikkälä kuuluu maaseutuvyöhykkeen ydinalueeseen. Alueen väestö- ja työpaikkamäärissä ei ole juuri tapahtunut muutoksia viime vuosikymmeninä. Miehikkälä on kaupan osalta merkitykseltään paikallinen keskus. Ympäristöministeriön kaavamerkintöjä ohjaavan oppaan mukaan maakuntakaavan taajama-toimintojen alueen merkinnällä osoitetaan asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Oppaan mukaan keskustatoimintojen alueen merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita, niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Keskustatoimintojen alueelle sijoittuu yleensä myös asumista. Miehikkälän kirkonkylä on maakuntakaavatasolla verrattavissa Elimäen tai Jaalan kirkonkylään, jotka on osoitettu maakuntakaavassa vastaavalla taajama-alueen merkinnällä kuin Miehikkälä. Keskustatoimintojen kohdealuemerkinnällä on osoitettu Myllykoski ja Inkeroinen, joiden asukasmäärä on n. 100-kertainen Miehikkälän kirkonkylään nähden. Lisäksi keskustatoimintojen kohdealueeksi on osoitettu Virojoki, jolla on vahva linkitys Vaalimaan alueen kehittymiseen. Vaalimaan alueen rakentuminen luo satoja uusia työpaikkoja. Uusien työpaikkojen myötä alueelle odotetaan myös uutta asukaskuntaa, jonka luontainen sijoittumispaikka on Virojoen taajama, joka sijaitsee aluerakenteellisesti edullisella ja hyvin saavutettavalla paikalla Vaalimaahan nähden voimakkaan itä-länsisuuntaisen liikenneakselin varrella. Nykytilanteessa Virojoella asuu n. 1 200 asukasta ja Miehikkälän kirkonkylässä n. 600 asukasta. Rakennemuutoksen myötä Kymenlaaksosta on poistunut tuhansia teollisia työpaikkoja ja teollisuuteen nojanneet taajamat ovat pikemminkin hiipuneet kuin kasvaneet. Virojoen taajamalla puolestaan on kasvupotentiaalia Vaalimaan ja venäläisten matkailijoiden luomien työpaikkojen myötä. Kasvupotentiaalia Vaalimaahan liittyen on olemassa myös Miehikkälässä, mutta aluerakenteen ja saavutettavuuden näkökulmasta potentiaalin ei oleteta olevan niin suurta, että olisi perusteltua esittää alueelle keskustatoimintojen kohdealuemerkintää. Maakuntakaavan taustaselvitysten perusteella ei myöskään ole perusteltua osoittaa niin sanotulle Kaakon kulmalle kahta keskustatoimintojen aluetta.

 

Keskustatoimintojen alueen maakuntakaavamerkinnällä ohjataan myös vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa tulee esittää myös merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Kymenlaaksossa alaraja on

 

4 000 km². Tätä pienempien kaupan yksiköiden sijoittumista ei ohjata maakuntakaavalla. Miehikkälän kirkonkylään voi sijoittua seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajaa pienempiä kaupan yksiköitä kuntakaavoituksen keinoin. Nykytilanteessa 4 000 km² rajan ylittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä on Kymenlaaksossa ainoastaan kaupunkialueilla sekä Vaalimaalla. Kymenlaakson vähittäiskaupan kehityksen seurantaraportin mukaan ei ole perusteltua lisätä maakuntakaavan kaupallista mitoitusta. Näin ollen ei ole perusteltua osoittaa Miehikkälän kirkonkylään keskustatoimintojen kohdelalue merkintää.

 

Maakuntakaavaratkaisu ei estä Miehikkälän kirkonkylän kehittymistä kuntakeskuksena.

 

Matkailupalveluiden alueita on osoitettu maakuntakaavan strategisuuden korostamisen mukaisesti aiempia maakuntakaavoja vähemmän. Maakuntakaavassa keskitytään aidosti maakunnallisiin kysymyksiin ja mm. Kotkan-Haminan seudun strateginen yleiskaava tarkentaa maakuntakaavaratkaisua kaavahierarkian mukaisesti. K-Vizitin sekä Savan alueet on osoitettu strategisessa yleiskaavassa eikä niiden kehittämiselle näin ollen ole kaavallista estettä.

 

Korjataan kylätarkasteluraportti Suur-Miehikkälän palvelutarjonnan osalta".

 

 

Vastineen jälkeen kaavaehdotusta on tarkennettu, ja Miehikkälän kirkonkylälle on lisätty c-merkintä.

 

 

Luonnokseen verrattuna merkittävin muutos Miehikkälän kannalta on raideliikenteen yhteystarpeen merkitseminen Haminasta itään. Merkinnällä osoitetaan mahdollisia ratayhteyksiä. Ratayhteyden sijaintiin ja toteuttamiseen liittyy niin huomattavaa epävarmuutta, ettei ohjeellisen tai vaihtoehtoisen linjauksen osoittaminen ole mahdollista. Merkintä saattaa koskea myös Miehikkälän eteläisiä alueita. Alueet ovat pääosin asumattomia. Kaavaluonnoksessa oli jo Hamina-Luumäki yhteystarve.

 

Ehdotusvaiheen lausunnoissa pääpaino on luonnosvaiheen lausuntojen huomioonottamisessa ja mahdollisissa muutoksissa.

 

 

 

Maakuntakaavan ehdotuksessa on otettu hyvin huomioon Miehikkälän kannanotot luonnosvaiheen kaavaan. Kirkonkylä on saanut vaaditun c-merkinnän.

 

 

Kaava-aineisto on Kymenlaakson Liiton www- sivulla.

 

 

Valmistelija: tekninen johtaja Markku Uski, puh. 050 389 2150.

 

Teknisen johtajan ehdotus

Lautakunta esittää Miehikkälän kunnanhallitukselle, että Miehikkälän kunnanhallitus ilmoittaa Kymenlaakson Liitolle, että Miehikkälän kunnalla ei ole huomautettavaa Kymenlaakson Maakuntakaava 2040 ehdotuksesta. Ehdotuksessa on otettu huomioon Miehikkälän kunnan lausunto em. kaavaluonnoksesta.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

_______