Rakennuslautakunta |
§ 44 |
15.05.2012 |
Poikkeamislupahakemus, Kyötikki Heli, Virolahti
8/11/116/2012
Rakla § 44
Heli Kyötikki hakee poikkeamislupaa lomarakennuspaikan muuttamiseksi asuinrakennuspaikaksi vastoin yleiskaavan määräystä.
Muutettava lomarakennuspaikka sijaitsee Virolahti (935) kunnan Sydänkylä (426) kylän Kuivaniemi 9:136 tilalle (n. 9,5 ha).
Virolahden kunnan merenranta-alueiden rantaosayleiskaavassa tila on osin maa- ja metsätalousaluetta (M-1 ja M) ja loma-asuntojen aluetta (RA).
Poikkeamista haetaan Virolahden kunnan merenranta-alueiden rantaosayleiskaavan määräyksestä loma-asuntopaikan muuttamiseksi asuinrakennuspaikaksi, sekä asuinrakennuksen sijoittumisesta vastoin rakennusjärjestyksen määräystä 40 metriä lähemmäksi rantaviivaa.
Rajanaapurit 3 kpl on kuultu hakijoiden toimesta, sekä yksi kunnan toimesta, eikä heillä ole ollut huomauttamista asian suhteen.
Kuulutukset
Hakemuksesta on kuulutettu Miehikkälän ja Virolahden kuntien ilmoitustaululla ja nettisivuilla 16.1 - 27.1.2012 välisen ajan, eikä sinä aikana hakemuksesta ole jätetty yhtään huomautusta.
Lausunnot
Vt. tekninen johtaja on hallintosäännön 76 §:n 10 kohdan mukaan antanut lausuntonsa 27.1.2012, jossa lausutaan hankkeesta seuraavaa.
Alue on nykyisessä rantaosayleiskaavassa RA-aluetta, joka on tarkoitettu lomarakentamiseen.
Rakennuslautakunta on kokouksessaan 22.1.2008/11 § hyväksynyt rakentamisohjeet, jotka koskevat loma-asunnon muutosta asuinrakennukseksi. Ohjeen mukaan mm:
- rakennuspaikan tulee täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n vaatimukset ja olla asumiseen soveltuva.
- tilan pinta-alasta 2/3 on merialueella oltava yli 2 metriä ja sisävesillä 1 metri korkeammalla, kun keskivedenkorkeuden mukainen vedenpinta
- rakennuspaikalle on oltava kunnollinen pääsytie, joka on oltava liikennöitävissä talvisaikaan normaalilla henkilöautolle, tietä ei saa sulkea puomilla ja tienhoito (autius jne.) on oltava tiehoitokunnan tms. laitoksen hoidossa
- kiinteistö on voitava liittää keskitettyyn jätehuoltoon.
- vesi- ja jätevesihuolto on voitava järjestää tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle eikä se saa aiheuttaa kunnalle kustannuksia vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. - rantavyöhykkeellä vesikäymälävedet on johdettava riittävän suureen ns. umpikaivoon ja harmaat vedet on käsiteltävä vähintään suodatuskenttätasoisella tai sitä paremmalla järjestelmällä
- etäisyyden julkisiin palveluihin ja kyläkeskuksiin tulee olla sellainen, että ne ovat kohtuullisesti saavutettavissa ja 500 merin säteellä on oltava muitakin asuinrakennuksia - loma-asunnon muuttaminen asuinrakennukseksi ei saa heikentää alueella olevien vapaa-ajan asukkaiden asemaa eikä mahdollisuutta häiriöttömään vapaa-ajan viettoon sille varatulla alueella.
- MRL:n 116 §:n mukaan rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalle ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa.
Kyötikin tontinkoko täyttyy, mutta rakennuksen korkeusasema on alhainen. Rakennuksen lattiatasoksi on merkitty + 2.98. Korkeusasema täyttänee rakennusjärjestyksen määrittämän korkeusaseman, mutta aaltovaikutus saattaa alueella vaatia korkeampaa rakentamista. Tulvariskeistä annettavat uudet suositukset tulevat vaatimaan noin +3.6 metrin korkoon rakentamista. Siihen nähden rakennukset ovat alhaalla. Hakemuksen mukaan jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Asuinrakennuksen etäisyys ei tarvitse poikkeamia, sillä kyseessä on ennestään oleva rakennus.
Etäisyys julkisiin palveluihin on kohtuullisen saavutettavuuden rajamailla. 500 metrin säteellä ei ole tiedossa muita asuinrakennuksia.
Lomarakennuspaikan muutos vakituiseen asumiseen aiheuttaa haittaa kaavoituksella, kaavan toteuttamiselle sekä alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen sekä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia (MRL 173 §). Poikkeama aiheuttaa eriarvoisuutta maanomistajien kohtelussa. Lomarakennuksen muutos vakituiseksi asunnoksi ei täytä Virolahden kunnan päättämiä kriteereitä, sillä 500 metrin säteellä ei ole muita asuinrakennuksia. Etäisyys kylätiehen on noin 2500 metriä ja tältä osin voidaan katsoa julkisten palvelujen saatavuuden olevan liian kaukana.
Näillä perusteilla en puolla poikkeaman myöntämistä.
Kymenlaaksonliitto 27.2.2012, jossa todetaan seuraavaa.
Ympäristöministeriön 14.12.2010 vahvistamassa maakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys:
Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on tulvariski otettava erityisesti huomioon Kymijoen tulvaherkillä alueilla. Rannikon ja saariston maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä tulvariskeihin, silloin kun maanpinnan korkeus on tason +3,0 metriä alapuolella. Myös muiden vesistöjen ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on aina tarpeen ottaa huomioon vesistöjen tulvaherkkyys. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee keskeisenä periaatteena vesistöjen läheisyydessä olla yhtenäisen rakentamattoman rantaviivan säästäminen.
Kyseisessä maakuntakaavassa alueella ei ole maakuntakaavan aluevarauksia.
Valmisteilla olevassa Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimala-alue noin 700 metrin päähän hakemusalueesta länteen.
Kymenlaakson Liitto katsoo, että aluerakenteellisista syistä ei ole syytä suosia hakemuksen esittämää hajarakentamista. Suunnitellun rakentamisen korkeusasema alittaa tason, jolla maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan on kiinnitettävä erityistä syytä tulvariskeihin.
Koska haettu poikkeamislupa ei edistä maakuntakaavan toteutumista, Kymenlaakson Liitto ei puolla poikkeamisluvan myöntämistä.
ELY-keskus 25.1.2012 (KASELY/18/07.01/2012), jossa todetaan seuraava.
Maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus).
Maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n mukaan yleiskaavan käytöstä rakennusluvan perusteena ranta-alueella säädetään 72 §:ssä ja suunnittelutarvealueella 137 §:ssä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavan, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.
Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 4 momentin mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittavien ominaisuuksiin.
Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään muun ohella loma-asunnon käytön muuttamista pysyvään asumiseen.
Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen mainitussa laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista.
Maankäyttö- ja rakennuslain 172 §:n 1 momentin mukaan poikkeaminen ei saa 1) aiheuttaa haittaa kaavoituksella, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; eikä 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Poikkeamishakemuksessa tarkoitetulla alueella on voimassa Virolanden merenranta-alueiden osayleiskaava, jonka Kaakkois-Suomen ympäristökeskus vahvisti 15.11.2000, jossa Kuivaniemen tila RN:o 9:136 on osoitettu loma-asuntojenalueeksi (RA). RA-aluetta koskevien kaavamääräysten mukaan kullekin vähintään 3 000 neliömetrin suuruiselle rakennuspaikalle saa kaavamääräyksissä lähemmin yksilöidyin tavoin rakentaa yhden loma-asunnon ja siihen liittyvät sauna- ja sekä vierasmajan, joka on kerrosalaltaan enintään 30 k-rn2. Vierasmaja tulee rakentaa olemassa olevien rakennusten kanssa samaan pihapiiriin. Kaavamääräysten mukaan tavanomaisten omarantaisten lomarakennuspaikkojen rakennusluvat voidaan myöntää tämän osayleiskaavan perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennusluvan saa RA-alueilla myöntää ilman ranta-asemakaavaa yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen.
Käyttötarkoitusta koskevaa RA-merkintää on kysymyksessä olevan rantaosayleiskaavan yksityiskohtaista rakentamista ohjaavan luonteen vuoksi katsottava tarkoitetun sovellettavaksi rakennuslupamenettelyssä ehdottomana. Näin ollen RA-merkintä on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa tarkoitetuin oikeusvaikutuksin. Tällaisesta määräyksestä on tarpeen saada poikkeus ennen rakennusluvan myöntämistä, jos rakentaminen vaikeuttaa yleiskaavan toteutumista. Rakennusluvan myöntäminen lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi edellyttää siten poikkeusta maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa säädetystä rakentamisrajoituksesta. Myös rakennuksen etäisyys rantaviivasta edellyttää poikkeusta rakennusjärjestyksestä.
Asiassa on lisäksi ratkaistava, poistaako kyseinen maankäyttö- ja rakennuslain nojalla hyväksytty kaava mainitun lain 72 §:n 1 momentissa tarkoitetun suunnittelutarpeen pysyvään asumiseen tarkoitetun rakennuksen rakentamiseksi RA-alueelle. Kysymyksessä oleva RA-alue on kaavassa varattu loma-asuntojen rakentamiseen. Loma-asunnon rakentaminen RA-alueelle on kaavamääräyksen nojalla sallittua kaavan mukaisesti ilman poikkeamista. Loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen pysyväksi asunnoksi on puolestaan maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentti ja 2 momentin 1 kohta huomioon ottaen mahdollista kunnan viranomaisen poikkeamispäätöksellä. Kaavassa on myös mahdollistettu pysyvään asumiseen tarkoitettujen rakennusten rakentaminen kaavan AP-alueille ilman asemakaavaa. AP-alueiden toimivaltaa ei kaavalla ole siirretty kunnan toimivaltaan.
Vaikka RA-alueen käyttöä ei olekaan kaavassa suunniteltu pysyvän asutuksen muodostamista silmällä pitäen, kyseinen alue on kuitenkin kaavassa ylipäätään tarkoitettu rakentamiseen. Kaavassa on sinänsä mahdollistettu myös pysyvään asumiseen tarkoitetun rakennuksen rakentaminen kaavan mukaisesti ilman poikkeusta, joskaan kaava ei nyt kysymyksessä olevalla alueella voi toimia rakennusluvan myöntämisen perusteena pysyvään asumiseen tarkoitetulla rakennukselle. Poikkeamisen edellytyksiä on maankäyttö- ja rakennuslain 171 ja 172 §:n mukaan arvioitava samalla tavoin siitä riippumatta, tarvitaanko poikkeus vain lain 43 §:n 2 momentista vai myös 72 §:n 1 momentista. Vaikka asiassa on ensi kädessä kysymys siitä, mistä rajoituksesta poikkeus tarvitaan, asian arviointiin vaikuttaa myös se, kuuluuko poikkeamistoimivalta alueelliselle ympäristökeskukselle vai kunnalle. Ainoastaan uuden rakennuksen rakentaminen ilman maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa edellyttää ympäristökeskuksen poikkeamispäätöstä, kun taas käyttötarkoituksen muuttamista koskevat poikkeamislupa- ja rakennusluparatkaisut ovat kunnan viranomaisen toimivallassa.
Edellä lausutuilla perusteilla kysymys on RA-alueiden osalta sellaisesta maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitetusta yleiskaavasta, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Näin ollen asiaa on arvioitava ainoastaan maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettuna poikkeuksena yleiskaavan käyttötarkoitusta koskevasta määräyksestä.
Poikkeamiseen suostuminen merkitsisi pysyvän asutuksen muodostamista Suomenlanden ranta-alueelle, joka on vahvistetussa rantaosayleiskaavassa osoitettu ainoastaan loma-asumiseen ja maa- ja a metsätalouden harjoittamiseen. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttäisi pysyvän asutuksen sallimista myös alueen muille vastaavassa asemassa oleville maanomistajille, mikä johtaisi suunnittelemattoman pysyvän asutuksen lisäämiseen alueella. Näistä syistä hakemukseen suostuminen aiheuttaisi maankäyttö- ja rakennuslain 172 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Kaavassa on lisäksi otettu huomioon kyläalueet (at), joille voidaan sijoittaa pysyvää asumista ja palveluja kylärakennetta tukemaan. Myös ranta-alueella on erityisten syiden perusteella mahdollista loma-rakennuksen käyttötarkoituksen muutos, mikäli rakennus ja rakennuspaikka teknisesti, vesihuollon ja ympäristön kannalta täyttää ympärivuotisen asutuksen tarpeet. Haettu rakennuspaikka ei sijaitse kaavan mukaisella kyläalueella (at).
ELY-keskus toteaa, että hakemuksessa ei ole esitetty mitään sellaista erityistä syytä, jonka perusteella käyttötarkoituksen muutos tulisi sallia. ELY-keskuksella ei ole muuta kommentoitavaa tai huomautettavaa poikkeamislupahakemuksesta.
Vastine
Hakija on jättänyt vastineen 28.3.2012 päivätyllä kirjeellä, missä todetaan seuraavaa.
TULVAKORKEUDEN VÄHYYS
- Rakennuksiemme korkeusasema on mitattu noin kolme vuotta sitten rakentamamme saunarakennuksen lattia korkoon , jolloin haimme ko, rakennukselle rakennusluvan, +2,98m. Asuinrakennus sijaitsee n. 30cm (kaksi porrasta) korkeammalla.
- Suoraan ko. kiinteistön edessä n. 50m etäisyydellä sijaitsee saari, ent. niemi, joka tontin korottamisen yhteydessä rakennettiin saareksi, sen alkuperäiseen asuun. Saaren jatkeeksi rakennettiin vettä läpäisevä aallonmurtaja, jonka kunta, jakokunta ja ympäristökeskus ovat hyväksyneet.
- Kiinteistön sijainti Hellitöksenselän rannalla on sen kaltainen, että ainoa tuulensuunta, joka voi aiheuttaa edes jonkinlaista aallokkoa on itä/kaakkotuuli. Jokainen itäisen Suomenlanden olosuhteita tunteva on tietoinen siitä, että silloin valitsevilla tuolilla, saati myrskyillä, meriveden pinta on alhainen, jopa 50-70 cm normaalipinnan alapuolella. Aaltovaikutus ei siis millään tavoin voi uhata ko. kiinteistön rakennuksia. Olemme asuneet noin kolmen vuoden ajan vakituisesti kiinteistössä, eikä kertaakaan ole tarvinnut edes venettä siirtää toiseen laituriin rantamme koillispäähän. Henkilökohtaisesti olen toiminut yhtiömme, Kaakon Kiinteistöt Oy/ Kaakon Maa- ja Merirakennus, myötä noin 30 vuoden ajan erityisesti meri- ja rannanrakentamisen parissa. Uskonkin, että vastaavaa kokemusta on alueeltamme vaikea löytää. Näin ollen, koska henkilökohtaisesti olen saanut rakentaa aviopuolisoni Heli Kyötikin omistaman tontin perusparannus työt, pidän itsestään selvänä, että tulvariskit on huolellisesti huomioitu.
- Rakennuspaikka täyttää maankäyttö ja rakennuslain 116§ vaatimukset ja on asumiseen soveltuva.
- Tilan pinta-alasta (yht. n. 9ha) on pääosa korkeudettaan pitkälti yli 2 m.
- Tontille on kunnollinen pääsytie myös raskaalla kalustolla. Tiehoito aurauksineen on Harvajan yksityistien tiehoitokunnan hoidossa, joka on jo nyt kunnan avustusten piirissä.
- Kiinteistömme on liitetty keskitettyyn jätehuoltoon ympäri vuoden (Suurpää Oy).
- Vesi ja jätevesihuolto on järjestetty veden osalta porakaivolla, johon on liitetty Akva Filter Oy:n toimittama 5001 vedenpuhdistus laitteisto, ja jätevesi harmaavesineen umpikaivoilla.
- Etäisyydet julkisiin palveluihin ovat varsin vaivattomasti saatavissa sekä maanteitse että vesitse. (Klamilan kyläkeskus).
- Loma-asuntomme muuttaminen vakinaiseksi asuinrakennukseksi ei heikennä alueella olevien vapaa-ajan asukkaiden asemaa, eikä häiriötöntä vapaa-ajanviettoa. Naapureilta ei ole mitään muutosta vastaan. Käytännössä olemme asuneet vakituisesti ko. kiinteistössä jo kolmen vuoden ajan, eikä kukaan ole ilmoittanut häiriintyneensä siitä millään tavoin.
MAAN OMISTAJIEN ERIARVOINEN KOHTELU
- Virolanden kunnan lausunnossa 27.1.2012 kunnan tekninen johtaja lausuu poikkeaman aiheuttavan eriarvoisuutta maan omistajien kohtelussa.
- Näin ollen on pakko kysyä, miksi Harvajanniemellä on kaksi vakinaista asuinpaikkaa Into Tasan omistamalla kiinteistöllä rek.no, Salmela 6:137, jossa vuokralla asuvat Timo Saarinen ja toisessa kiinteistössä Yrjö ja Larissa Räsänen. Kiinteistöt sijaitsevat 2,4km meiltä etelään eli aivan Harvajanniemen päässä. Asuinrakennukset sekä etäisyydet ovat aivan toista luokkaa nyt ko. kohteen kanssa.
- Myös Jatta Malmilla on vakituinen asunto Harvajan "Näävertallissa" johon meiltä on noin 1,3km matka Klamilan suuntaan, tilan Rek : no. Ahonalus 7:308. Mikäli kunnassa kohdellaan maanomistajia tasapuolisesti on myös kysyttävä MITEN noin vuosi sitten Laisniemeen Laisin perikunnan hakiessa samanlaista lupaa se myönnettiin ja maanrakennustöiden johdosta myönnettiin myös lisää rakennusoikeutta.
- Edelleen vt, tekninen johtaja lausunnossaan 8/11/1106/2012 päiväyksellä 27,01.2012 sivullal(2) kertoo etäisyyden julkisiin palveluihin olevan kohtuullisen saavutettavuuden rajamailla. Samassa lausunnossaan sivulla 2 (2) hän toteaa julkisten palveluiden saatavuuden olevan liian kaukana. Meille ne ovat kuitenkin riittävän lähellä.
POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN ERITYISET SYYT
- Pekka Kyötikki on syntynyt vuonna 1952, Virolahden Sydänkylässä vietin lapsuuteni ja ensimmäiset kouluvuoteni täällä. Myöhemmin aikuisiässä myös kaiken vapaa aikani. Solmittuamme avioliiton puolisoni Heli Kyötikin kanssa, joka peri vanhemmiltaan ko. vapaa -ajan kiinteistön, ryhdyimme peruskorjaamaan rakennuksia sekä tonttia vakituiseen asumiseen soveltuvaksi. Otimme selvää mm. rak . tarkastajalta mitä kaikkea ko. hanke rakennuksilta edellyttää, panostuksemme mm. rak. määräyksien täyttämiseen on ollut myös taloudellisesti huomattava.
- Muutimme kirjat Virolahdelle vuonna 2011, tällöin meillä ei ollut aavistustakaan näistä hankaluuksista, jotka haittaavat vakinaisen asuinpaikan saamista Virolahden kunnasta.
- Yhtiömme omistaa Sydänkylässä sijaitsevan maan-ainesottoalueen, josta olemme toimittaneet soraa ym. maa- aineksia alueen tarpeisiin. Ajatuksenamme on ollut siirtää myös yritystoiminta Virolahdelle, mikäli meillä tulee olemaan täällä vakituinen osoite.
- Perheemme harjoittama metsätalous , on uskoakseni mm. verotulojen osalta kohtuullisen merkittävä myös kunnalle, omistuksessamme on noin 120 ha metsää kunnan alueella.
- Mikäli emme saisi vakinaista Osoitetta omistamaamme kiinteistöön, vaihtoehtomme ovat kovin vähäiset. luultavasti joutuisimme muuttamaan kirjat takaisin Haminaan, jossa meillä toki on asunto, mutta emme ole viettäneet kolmen vuoden aikana siellä ainuttakaan yötä, Täällä haluamme kuitenkin asua ja toivomme kunnan päättäjien mahdollistavan sen.
Poikkeamisvalta kuuluu Virolahden kunnanhallitukselle.
Valmistelija rakennustarkastaja Risto Poikolainen puh. 050-3892 152.
Liitteet
Liite 8a
ote kaavakartasta
Liite 8b
asemapiirros
Rakennustarkastajan päätösehdotus
Rakennuslautakunta ei puolla haettua poikkeamislupahakemusta ja esittää sen kunnanhallituksen päätettäväksi.
Perustelut.
Poikkeama aiheuttaa eriarvoisuutta maanomistajien kohtelussa.
Lausunnoissa esille tulleiden seikkojen kuten tulvakorkeuden aiheuttaman riskin ja valmisteilla olevan energiamaakuntakaavan toteutumisen edistämisen vastaisuus.
Poikkeaminen johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen sekä aiheutaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.
Poikkeamisen sallimisen jälkeen maanomistajien yhtenäisen kohtelun perusteella on alueelle myönnettävä kyseiset poikkeamat tulevaisuudessa. Harvajanniemi on lomarakennusaluetta, eikä siellä ole rakennusrekisterin mukaan pysyvää asumista, jota ei kaavamääräyksetkään salli.
Pysyvä asuminen on järjestettävä olemassa olevan kylään tai kyläkeskukseen varattuihin asuinrakentamispaikoille ja täydentämään olemassa olevaa kylärakennetta ja palvelujen läheisyyteen.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
_____